Tiistain random mietteitä

(Paskaa otsikkoa oikeuttaen: koitan päästä töihin Kotukseen ja ajaa suomen kieleen läpi uudistuksen, että "perus" ja "random" hyväksyttäisiin myös kirjakielessä taipumattomina adjektiiveina! Ihan jo siitä syystä, että vaikkapa ilmaisuilla "peruskoulu" ja "perus koulu" on täysin eri merkitys ja tätä eroa ilmentää myös puheen erilainen intonaatio.)

Alan kohta olemaan jäävi tekemään Suomen ja Ranskan välistä vertailua. En enää muista, millaisia erityispiirteitä Suomella on. Todennäköisesti vuorossa on jälleen hirmuinen kulttuurishokki, kun käyn siellä jouluna pyörähtämässä. Kaamoksen puuttumisen tosin huomaa jo nyt. Vaikka täällä on kylmä, niin ei se haittaa niin paljon, kun on valoisaa kuitenkin suurimman osan päivästä. Kai tää tästä vielä jonkun verran pimenee. Mutta musta on tullut yllättäen täällä aamuvirkku! En oo ihan varma onko tää epämukavan tyynyni ansiota vai mitä, mutta usein menen mielelläni melko aikaisin nukkumaan ja klo 6.20-herätykset eivät kirpaise mitenkään ylitsepääsemättömästi (riippuen toki siitä paljonko on aiempina öinä nukkunut).

Haluaisin kirjoittaa tänne sukupuoleen liittyvästä kulttuurista yleisesti. Ranska on jonkun asteikon mukaan 52. tasa-arvoisin maa maailmassa (ykkösenä Suomi) ja multa kysellään koko ajan, että miten se näkyy täällä, millaisia eroja oon huomannut, onko Suomessa kaikki tytöt saalistavia naarastiikereitä niin kuin (kuulemma?!) Ruotsissa asia on. Tää (epä-)tasa-arvojuttu jotenkin hämmentää mua, sillä oon kokenut että naiset on kuitenkin Suomessa jotenkin syrjäänvetäytyvämpiä (harmaavarpunen, seinäruusu, you name it), verrattuna ranskalaisiin naisiin jotka on jotenkin aktiivisempia ja sosiaalisempia, mikä näkyy vähintäänkin puheliaisuudessa. Ehkä rohkenisin sanoa että suurin ero on itsevarmuus. Nyt kun aloin tarkemmin asiaa miettimään niin enpä tiedä oonko miehissä huomannut eroja, ainakaan vastaavia - kyllä täällä on ihan yhtä ujoja miehiä kuin Suomessakin, itse asiassa tulee heti mieleen useampi tällainen tapaus.

En tiedä onko sitten epätasa-arvoksi laskettu ne monet sukupuolieron tekevät käytännöt, joita täällä toki on. Ihan jo puhuttelumuodot madame, monsieur ja mademoiselle. Näitä käytetään enemmän kuin Suomen vastaavia yksinkertaisesti siksi, että täällä puhutellaan enemmän. Esimerkiksi pankin tai vastaavan tiskillä vastaanottohenkilö voi sanoa "madame?" pyytäen seuraavaa asiakasta asioimaan, kun Suomessa varmaan vastaavassa tilanteessa sanottaisiin "seuraava" tai "niin?" ja yritettäisiin epätoivoisesti hakea katsekontaktia. Ja kuten olen aiemmin kirjoittanut, niin opettajan on täysin tavallista puhutella vaikka "huonosti käyttäytyvää" (eli esim. puhuvaa) opiskelijaa luennolla - tällöin usein pelkkä "mademoiselle/monsieur" riittää. Mutta nyt meni vähän aiheen ohi... Muista sukupuolieron tekevistä käytännöistä tulee ensin mieleen tervehtiminen. Naista suudellaan aina poskille (la bise) (sekä silloin kun on kyse uudesta tuttavuudesta että ystävien kesken), miestä useimmiten kätellään ellei sitten kyseessä ole todella hyvä ystävä (poskisuudelma on muuten hygieenisempi tapa tervehtiä kuin kätteleminen, jos jotakuta kiinnostaa!). Ja sitten tietenkin joka kerta kun viitataan verbaalisesti ihmiseen niin sukupuoli tulee samalla ilmi (un ami / une amie, un vendeur / une vendeuse, en oo tosin ihan varma voiko pote ('kaveri') viitata myös tyttöihin?).

Voisin kirjoittaa myös täkäläisestä Suomi-kuvasta, mutta en tiedä onko siitä niin paljon sanottavaa... Ehkä tyhjentävää on jos vaan neuvon, mihin kysymyksiin esimerkiksi vaihtarin on syytä varautua vastaamaan:
1. Suomessa puhutaan siis suomea. Se on varmaan aika lähellä ruotsia?
2. Ai ei vai, eli se on sitten slaavilainen kieli?
3. Miten sulla on kylmä, kun etkö oo jo Suomessa tottunut siihen?
4. Onks revontulet hienoja?
5. Onko poronliha hyvää?
6. Mitä perinneruokia teillä on? (Ala kuule selittää jostain mämmistä ja kalakukosta, varsinkin ranskaks... Huom. pullamössölle löytyy artikkeli Wikipediasta!)
7. Vitsi mä haluisin muuttaa Suomeen. Teillä on niin hyvä koulutusjärjestelmä, vai mitä? (Öööö... No onhan meillä toi powerpoint ja videotykki ja... ööö... *yrittää keksiä jotain tosi hienoa*)

Ja sitten täsmällisempiä kuulumisia. Jos jokin aika sitten valitin, kuinka on liikaa treffiseuraa ja ei juurikaan kavereita, niin viime aikoina tilanne on korjaantunut niin, että treffiseura pysyy vakiona mutta kavereita on tullut enemmän (tai pikemminkin oon tutustunut paremmin niihin jotka tunsin jo ennestään lol). Muutenkin alkaa olla jotenkin jo kotoisampi fiilis täällä. Nyt jos jaksais vielä tehdä jotain järkevää (kokeisiinluku, joulumatkojen varaus, läksyt, kandi) niin olis hyvä.

 Ja nyt oon taas vaihteeksi näköjään tulossa kipeäksi.